Niin, väkisinkin mietin, että mitä niin helvetin pahaa oon tehnyt, että oon ansainnut tän kaiken paskan?
Kaikki paska sai alkunsa siitä, että mua ahdistaa olla täällä kotona yksin ja oon ollut yksinkertaisesti liian masentunut tekemään yhtään mitään. Kun päätin alkaa skarppaamaan ja saamaan taas unirytmistä kiinni niin eiköhän alakerran pariskunta päätä tapella joka vitun ikinen yö! Ei siinä mitään, poliisit rauhoitti hieman tilannetta ja nyt ollu hiljaista.
Oon halunnut skarpata senkin vuoksi, että odotin innolla sitä, että meille tulee ensi sunnuntaina se uusi hevonen, no. Eipä tulekkaan. Vanha hevonen vietiin viime tiistaina hevossairaalaan ja sieltä tuli niin mehevä lasku, että voidaan unohtaa se toinen koni hyväksi aikaa, todennäköisesti kokonaan, koska myyjä ei pysty sitä niin kauaa meille varaamaan, että saadaan tää konkurssi helpottamaan... Vaikka saatiin eilen aamulla haettua tuo meidän hepo kotiin, niin tilanne on kuitenkin vielä epävakaa ja hevosen tila saattaa romahtaa ja mennä niin huonoksi, että se on pakko päästää ikivihreille. Viime viikko on ollut pahin tähän asti ja nyt alan olla jo niin väsynyt, että oikeastaan mikään ei kiinnosta. Ei edes se salilla käynti...
Mietin koko ajan pahinta ja haluan vaan pois täältä, en oikeesti voi uskoa, että oon ansainnut tälläistä paskaa. Ei kukaan ansaitse. (no ehkä joku, mut...)
Nyt on tärkeintä, että saadaan toi meidän vanhus kuntoon ja tallilla pitää käydä päivittäin, onneks pystytään äidin kanssa vuorottelemaan ja tallin omistajakin lupasi ilman korvausta auttaa kontrolloidussa liikutuksessa. (tällä viikolla 10min kävelyä päivittäin) Rokottaa paljon salilla käyntiä tuo päivittäinen pakollinen kontrolloitu liikutus ja lisäksi vielä se mikä vie aikaa eniten, on vihreän niittäminen, kun hevonen ei saa toistaiseksi syödä ollenkaan kuivaa heinää. Okei, viikatteen kanssa riekkuminen tuola pellolla tuolla helteelle käy hyvin salista, mutta silti.
Tuntuu, että tää blogin perimmäinen tarkotuskin on ihan unohtunut, kun valitan vaan kaikesta muusta ja oikeastaanhan tää mun projekti on tällä hetkellä ihan jäissä. Syön mitä sattuu silloin kun ehdin, enkä oikeasti oo viime viikollakaan kattonut yhtään, että mitä suuhuni laitan, koska ei vaan ole kiinnostanut. Paino on täysin sama, kun viime maanantaina, että eihän tässä nyt takapakkiakaan oo tullut, mutta ei tää homma näin myöskään edisty. Jotenkin ei vaan todellakaan nyt kiinnosta. Tulee mulle edelleen niitä motivaatio puuskia ja liikunta auttaa ajattelemaan muuta, mutta samalla stressaan taas, että miten aika riittää nyt, kun pitää sinne tallille ja pellolle mennä joka päivä ja töissäkin pitää käydä. Muuttokin lähenee ja mitään en ole pakannut, en ehdi enkä jaksa. Tuntuu, että tää asuntokin alkaa tahallaan lahota, oon joutunut soittelemaan huoltomiehelle miltei joka päivä viime viikolla. Makuuhuoneen ovi tippu saranoiltaan, saunassa lahos lauteet... ehkä joku haluaa väkisin mulle vaan pahaa.
maanantai 30. heinäkuuta 2012
tiistai 24. heinäkuuta 2012
86,1kg
Hmm. 86,1kg. Siitähän on mentävä vain alaspäin!
En anna tuon tuloksen lannistaa laisinkaan vaikka paino viikonlopun jäljiltä ja erityisesti viime torstaihin verrattuna onkin noussut, mutta viikonloppu teki tehtävänsä. Oli vain pakko päästä nollaamaan ja tietenkin hieman tankkaamaan, sillä torstain alhainen paino johtui varmasti siitä, että en ollut koko viikkona tehnyt ruokaa. Syönyt vain jotain pientä koko ajan...
Tänään päätin siis skarpata kunnolla ja meninkin ostamaan keittiövaa'an, jotta voin todella seurata, että kuinka paljon sitä ruokaa sitten oikein tuleekaan syötyä. Sen lisäksi kaupasta lähti mukaan jotain sellaista mitä en ole ikinä ostanut; kukkakaalia ja retiisejä. :)
Ajattelin päästä kaali-kammostani eroon dippaamalla aluksi kukkakaalia ah niin ihanaan Ranch-dippiin. Retiisit on niin kivan värisiä, että päätin ottaa niitä salaatin piristeeksi ja tajusin etten ole ikinä edes maistanut retiisejä, ainakaan vanhemmalla iällä. No, ihan hyviähän ne siellä salaatin seassa oli.
Tästä tosiaan on suunta vain ylöspäin elämänmuutoksen kannalta ja painon suuntahan on sitten tietenkin alaspäin. Liikuntaa ei ainakaan ole uupunut tältä päivältä. :D
Aamulla menin tosiaan ensin tallille ja kävin hepon kanssa maastoilemassa n. 45min verran, pääasiassa rauhallista eläkeläiskävelyä. :)
Illasta painelinkin sitten salille ja ensin oli CxWorx, se on kyllä nyt todella jotain semmoista mihin olen jäänyt koukkuun ja aion jatkaa ehdottomasti sitä jatkossakin.
Lopuksi oli vielä salitreeni, jalat & vatsa. Ja huomenna alakroppa huutaa varmaan armoa. :D
En anna tuon tuloksen lannistaa laisinkaan vaikka paino viikonlopun jäljiltä ja erityisesti viime torstaihin verrattuna onkin noussut, mutta viikonloppu teki tehtävänsä. Oli vain pakko päästä nollaamaan ja tietenkin hieman tankkaamaan, sillä torstain alhainen paino johtui varmasti siitä, että en ollut koko viikkona tehnyt ruokaa. Syönyt vain jotain pientä koko ajan...
Tänään päätin siis skarpata kunnolla ja meninkin ostamaan keittiövaa'an, jotta voin todella seurata, että kuinka paljon sitä ruokaa sitten oikein tuleekaan syötyä. Sen lisäksi kaupasta lähti mukaan jotain sellaista mitä en ole ikinä ostanut; kukkakaalia ja retiisejä. :)
Ajattelin päästä kaali-kammostani eroon dippaamalla aluksi kukkakaalia ah niin ihanaan Ranch-dippiin. Retiisit on niin kivan värisiä, että päätin ottaa niitä salaatin piristeeksi ja tajusin etten ole ikinä edes maistanut retiisejä, ainakaan vanhemmalla iällä. No, ihan hyviähän ne siellä salaatin seassa oli.
Tästä tosiaan on suunta vain ylöspäin elämänmuutoksen kannalta ja painon suuntahan on sitten tietenkin alaspäin. Liikuntaa ei ainakaan ole uupunut tältä päivältä. :D
Aamulla menin tosiaan ensin tallille ja kävin hepon kanssa maastoilemassa n. 45min verran, pääasiassa rauhallista eläkeläiskävelyä. :)
Illasta painelinkin sitten salille ja ensin oli CxWorx, se on kyllä nyt todella jotain semmoista mihin olen jäänyt koukkuun ja aion jatkaa ehdottomasti sitä jatkossakin.
Lopuksi oli vielä salitreeni, jalat & vatsa. Ja huomenna alakroppa huutaa varmaan armoa. :D
sunnuntai 22. heinäkuuta 2012
Ylöspäin ja alaspäin!
Mieliala on kohonnut roimasti ylöspäin ja paino taas mennyt alaspäin! (:
Vietettiin miehen kanssa viikonloppu mökillä, ilman koiraa. Niin ihana kuin se koirakin toki on, mutta oli vaan ihana päästä pois kotoa ja olla tekemättä yhtään mitään! Tästä virkistyneenä uskon, että alkaa tämä arkikin sujua paremmin ja sitä kautta myös tämä projekti!
Olen saanut tänään jo aikaan enemmän kuin yhteensä viimeisen kahden viikon aikana! Vein mm. vanhasta sohvasta jo pehmusteet roskiin ja purin sohvan, huomenna kannan sen kokonaan pois.
Tarkoitus olisi myös huomenna alkaa pikkuhiljaa pakkaamaan jo sellaisia tavaroita, joita ei enää viimeisen kuukauden aikana täällä tarvitse. Huomena olisi vielä vapaapäiväkin, kuten viikkosuunnitelmastikin saattoi huomata; liikuntaa on luvassa paljon!
Tuo CxWorx on ihan totaalisesti vienyt tämän tytön mennessään! Niin tehokas laji, josta tuntee saavansa tuloksia ja jaksaa kuitenkin täysillä painaa koko ajan, sillä kesto on vain sen 30min.
Suosittelen kyllä kaikkia niitä kokeilemaan, joilla siihen mahdollisuus on!
Ja sitten se paino. Päätin, että vaihdan punnituspäivän maanantaille, koska sitten on tavallaan hyvä aloittaa viikko. Nuo mittaukset ja punnitukset on tosiaan jäänyt nyt vähemmälle tuon pienen masistelun takia, mutta huomena laitan sekä painoa, että uusia mittaustuloksia. (:
(psst. torstai aamun paino oli 83,7kg, mutta pidän vain maanantain punnitukset virallisina)
Ruokailusta vielä sen verran, että vaikka mökillä oltiinkin, niin ei tullut mässäiltyä mitään hirveitä määriä mitään hyvää. Perjantaina join 5 siideriä ja eilen yhden. Muutoin koko viikonlopun aikana herkkuihin kuului 1 sipsipussi, pari karkkia sekä suolakeksejä. Grillailtiin grillitassuja ja maissia sekä syötiin uusia perunoita. NAM!
Nyt sitten toivotaan, että tämä fiilis pysyy sen kaksi viikkoa ainakin ja sitten jaksan uuden hobusen kanssa pitää lipun korkealla! (:
Vietettiin miehen kanssa viikonloppu mökillä, ilman koiraa. Niin ihana kuin se koirakin toki on, mutta oli vaan ihana päästä pois kotoa ja olla tekemättä yhtään mitään! Tästä virkistyneenä uskon, että alkaa tämä arkikin sujua paremmin ja sitä kautta myös tämä projekti!
Olen saanut tänään jo aikaan enemmän kuin yhteensä viimeisen kahden viikon aikana! Vein mm. vanhasta sohvasta jo pehmusteet roskiin ja purin sohvan, huomenna kannan sen kokonaan pois.
Tarkoitus olisi myös huomenna alkaa pikkuhiljaa pakkaamaan jo sellaisia tavaroita, joita ei enää viimeisen kuukauden aikana täällä tarvitse. Huomena olisi vielä vapaapäiväkin, kuten viikkosuunnitelmastikin saattoi huomata; liikuntaa on luvassa paljon!
Tuo CxWorx on ihan totaalisesti vienyt tämän tytön mennessään! Niin tehokas laji, josta tuntee saavansa tuloksia ja jaksaa kuitenkin täysillä painaa koko ajan, sillä kesto on vain sen 30min.
Suosittelen kyllä kaikkia niitä kokeilemaan, joilla siihen mahdollisuus on!
Ja sitten se paino. Päätin, että vaihdan punnituspäivän maanantaille, koska sitten on tavallaan hyvä aloittaa viikko. Nuo mittaukset ja punnitukset on tosiaan jäänyt nyt vähemmälle tuon pienen masistelun takia, mutta huomena laitan sekä painoa, että uusia mittaustuloksia. (:
(psst. torstai aamun paino oli 83,7kg, mutta pidän vain maanantain punnitukset virallisina)
Ruokailusta vielä sen verran, että vaikka mökillä oltiinkin, niin ei tullut mässäiltyä mitään hirveitä määriä mitään hyvää. Perjantaina join 5 siideriä ja eilen yhden. Muutoin koko viikonlopun aikana herkkuihin kuului 1 sipsipussi, pari karkkia sekä suolakeksejä. Grillailtiin grillitassuja ja maissia sekä syötiin uusia perunoita. NAM!
Nyt sitten toivotaan, että tämä fiilis pysyy sen kaksi viikkoa ainakin ja sitten jaksan uuden hobusen kanssa pitää lipun korkealla! (:
torstai 19. heinäkuuta 2012
Viikot 29 & 30
Viikko 29:
Maanantai: vapaa
Tiistai: Kuntosali yläkroppa
Keskiviikko: Ratsastus 30min
Torstai: Kuntosali jalat + vatsa
Perjantai: Ratsastus/vapaa
Lauantai: Kuntosali yläkroppa/vapaa
Sunnuntai: vapaa/kuntosali yläkroppa
Viikko 30:
Maanantai: ratsastus, CxWorx 30min, kuntosali jalat + vatsa
Tiistai: vapaa
keskiviikko: kuntosali yläkroppa
Torstai: CxWorx 30min
Perjantai: kuntosali jalat + vatsa
Lauantai: ratsastus
Sunnuntai: ratsastus
Maanantai: vapaa
Tiistai: Kuntosali yläkroppa
Keskiviikko: Ratsastus 30min
Torstai: Kuntosali jalat + vatsa
Perjantai: Ratsastus/vapaa
Lauantai: Kuntosali yläkroppa/vapaa
Sunnuntai: vapaa/kuntosali yläkroppa
Viikko 30:
Maanantai: ratsastus, CxWorx 30min, kuntosali jalat + vatsa
Tiistai: vapaa
keskiviikko: kuntosali yläkroppa
Torstai: CxWorx 30min
Perjantai: kuntosali jalat + vatsa
Lauantai: ratsastus
Sunnuntai: ratsastus
Täällä taas!
Paikalla taas! Pahoittelen viikon katkoa, mutta asiat lähtivät rullaamaan vähän huonoon suuntaan viime keskiviikosta...
Olen jo pitkään ollut erittäin huono uninen, en saa illasta unta silloin kuin pitäisi ja valvon useimmiten aamuyöhön asti vaikka aamulla olisi töihin lähtö. Päivällä nukkuisin kyllä!
Pikku hiljaa on tämä yksin kotona oleskelu alkanut ahdistamaan ja masentamaan. Alkuun luulin, että nukahtamisvaikeudet johtuvat tästä projektista; liikun enemmän, enkö saakkaan tarpeeksi ravintoaineita tai syönkö väärin? Stressaanko liikaa ajan käyttöä ja syömisiäni ja siksi valvon. No, en tiedä. Pahinta tuntuu kuitenkin olevan se, että kotona oleminen ahdistaa tajuttomasti. En jaksa siivota, pakata (kyllä, muutto tulossa elokuun lopussa) tai tehdä enää edes kunnon ruokaa.
Vietän aikani mielummin töissä, salilla ja tallilla. Kotiin minut saa ainoastaan nuo nelijalkaiset ja oikeastaan koiran kanssa lenkkeily ja leikkiminen sekä kissojen rapsuttelut ovat aikalailla kaikki mitä jaksan tehdä. Sitten vain makaan sängyssä tai sohvalla apaattisena, luen ehkä lehtiä tai näpyttelen konetta. Muuhun minusta ei vaan irtoa.
Juteltiin miehen kanssa tästä viikonloppuna ja syynä taitaa olla vain ja ainoastaan tämä yksin oleminen kotona. Viikonloppuisin minulla ei ole mitään ongelmia mennä ajoissa nukkumaan. Päinvastoin. Olen niin väsynyt kertyneen univelan takia, että vähäinen yhteinen aika miehen kanssa menee hukkaan, kun nukahdan jo kahdeksalta illalla...
Lisäksi paineita kasasi tuo 'lihominen', kun uusi vaaka tuli kuvioihin sotkemaan...
En oikeasti tiedä mikä tähän ahdistuneisuuteen helpottaisi. Käyn kyllä salilla ja muutenkin liikkumassa, mutta jatkuvan univelan takia en jaksa painaa niin täysillä kuin pitäisi ja päätäkin särkee miltei koko ajan. Painossa ei ole juuri muutoksia tapahtunut. Eilinen aamupaino oli 85,7kg.
Tuskastun siitä, että vaikka miten olen liikkunut ja syönyt terveellisesti, niin paino ei putoa.
Sekin varmaan johtuu stressistä...
Piti taas käydä välissä kuuntelemassa, kun naapurit taas tappelevat... vaikka saisikin unta niin ei täällä nukkua pysty, kun alakerran naapurin naisystävä muutti hänen luokseen ja he tappelevat joka ikinen yö...Toissa yönä kävi poliisi. Viikonloppuna olin jo rappukäytävän puolella menossa koiran kanssa ulos, kun päättivät siirtyä rappuun tappelemaan. Lensi tavaroita ja laseja... Odottelin eteisessä, jos tappelu loppuisi ja loppuihan se, kun toinen naapuri tuli vasaran kanssa uhoomaan metelin takia... Että näin meillä, onko ihme, että ahdistaa olla yksin kotona vaikken suoranaisesti pelkääkkään.
Jos nyt sitten olis masisteltu tarpeeksi niin, jos jotain huonoa niin aina myös jotakin hyvää.
Olen tosiaan jaksanut käydä aktiivisesti salilla ja tallilla tästä ahdistuksesta huolimatta ja lauantaina elämä sai myös varsin mukavan käänteen.
Olen nimittäin etsinyt itselleni toista hevosta, toisen lisäksi siis, jolla pääsisin jälleen kisaamaan ja valmentautumaan ja vihdoin lauantaina tärppäsi! Uusi hobunen saapuu 4.8. lauantaina ja sitä tässä nyt odotellaan innolla. Se motivoi rehkimään lisää, sillä kuntoa pitää kohottaa, jotta jaksaa valmentautua!
Päivittelen vielä tämän ja ensi viikon suunnitelmat vaikka elelläänkin jo keskiviikkoa, lisäksi pitää päivittää uusia painoja tuonne ohjelmaan.
Kiitoksia ja anteeksi!
Olen jo pitkään ollut erittäin huono uninen, en saa illasta unta silloin kuin pitäisi ja valvon useimmiten aamuyöhön asti vaikka aamulla olisi töihin lähtö. Päivällä nukkuisin kyllä!
Pikku hiljaa on tämä yksin kotona oleskelu alkanut ahdistamaan ja masentamaan. Alkuun luulin, että nukahtamisvaikeudet johtuvat tästä projektista; liikun enemmän, enkö saakkaan tarpeeksi ravintoaineita tai syönkö väärin? Stressaanko liikaa ajan käyttöä ja syömisiäni ja siksi valvon. No, en tiedä. Pahinta tuntuu kuitenkin olevan se, että kotona oleminen ahdistaa tajuttomasti. En jaksa siivota, pakata (kyllä, muutto tulossa elokuun lopussa) tai tehdä enää edes kunnon ruokaa.
Vietän aikani mielummin töissä, salilla ja tallilla. Kotiin minut saa ainoastaan nuo nelijalkaiset ja oikeastaan koiran kanssa lenkkeily ja leikkiminen sekä kissojen rapsuttelut ovat aikalailla kaikki mitä jaksan tehdä. Sitten vain makaan sängyssä tai sohvalla apaattisena, luen ehkä lehtiä tai näpyttelen konetta. Muuhun minusta ei vaan irtoa.
Juteltiin miehen kanssa tästä viikonloppuna ja syynä taitaa olla vain ja ainoastaan tämä yksin oleminen kotona. Viikonloppuisin minulla ei ole mitään ongelmia mennä ajoissa nukkumaan. Päinvastoin. Olen niin väsynyt kertyneen univelan takia, että vähäinen yhteinen aika miehen kanssa menee hukkaan, kun nukahdan jo kahdeksalta illalla...
Lisäksi paineita kasasi tuo 'lihominen', kun uusi vaaka tuli kuvioihin sotkemaan...
En oikeasti tiedä mikä tähän ahdistuneisuuteen helpottaisi. Käyn kyllä salilla ja muutenkin liikkumassa, mutta jatkuvan univelan takia en jaksa painaa niin täysillä kuin pitäisi ja päätäkin särkee miltei koko ajan. Painossa ei ole juuri muutoksia tapahtunut. Eilinen aamupaino oli 85,7kg.
Tuskastun siitä, että vaikka miten olen liikkunut ja syönyt terveellisesti, niin paino ei putoa.
Sekin varmaan johtuu stressistä...
Piti taas käydä välissä kuuntelemassa, kun naapurit taas tappelevat... vaikka saisikin unta niin ei täällä nukkua pysty, kun alakerran naapurin naisystävä muutti hänen luokseen ja he tappelevat joka ikinen yö...Toissa yönä kävi poliisi. Viikonloppuna olin jo rappukäytävän puolella menossa koiran kanssa ulos, kun päättivät siirtyä rappuun tappelemaan. Lensi tavaroita ja laseja... Odottelin eteisessä, jos tappelu loppuisi ja loppuihan se, kun toinen naapuri tuli vasaran kanssa uhoomaan metelin takia... Että näin meillä, onko ihme, että ahdistaa olla yksin kotona vaikken suoranaisesti pelkääkkään.
Jos nyt sitten olis masisteltu tarpeeksi niin, jos jotain huonoa niin aina myös jotakin hyvää.
Olen tosiaan jaksanut käydä aktiivisesti salilla ja tallilla tästä ahdistuksesta huolimatta ja lauantaina elämä sai myös varsin mukavan käänteen.
Olen nimittäin etsinyt itselleni toista hevosta, toisen lisäksi siis, jolla pääsisin jälleen kisaamaan ja valmentautumaan ja vihdoin lauantaina tärppäsi! Uusi hobunen saapuu 4.8. lauantaina ja sitä tässä nyt odotellaan innolla. Se motivoi rehkimään lisää, sillä kuntoa pitää kohottaa, jotta jaksaa valmentautua!
Päivittelen vielä tämän ja ensi viikon suunnitelmat vaikka elelläänkin jo keskiviikkoa, lisäksi pitää päivittää uusia painoja tuonne ohjelmaan.
Kiitoksia ja anteeksi!
keskiviikko 11. heinäkuuta 2012
Haaste: Päivä 30
Päivä 30: Kerro Itsestäsi kymmenen asiaa ja päivitä ensimmäisenä päivänäantamasi tiedot!
1. olen kihloissa
2. teen vuorotyötä
3. minulla 4 karvaista (nelijalkaista) lasta
4. olen tatuoitu
5. minulla on venytetyt korvat
6. minulla on kaksi ammattia
7. asumme vuokralla
8. minulla on maksuhäiriö luottotiedoissa
9. nukun huonosti
10. elämä on <3
- 23v.
- 172cm
- 84kg // 85,7kg
- Vatsa (navan kohdalta): 107cm // 101cm
- Lantio: 100cm // 100cm
- Reisi: 63cm // 62,5cm
1. olen kihloissa
2. teen vuorotyötä
3. minulla 4 karvaista (nelijalkaista) lasta
4. olen tatuoitu
5. minulla on venytetyt korvat
6. minulla on kaksi ammattia
7. asumme vuokralla
8. minulla on maksuhäiriö luottotiedoissa
9. nukun huonosti
10. elämä on <3
- 23v.
- 172cm
- 84kg // 85,7kg
- Vatsa (navan kohdalta): 107cm // 101cm
- Lantio: 100cm // 100cm
- Reisi: 63cm // 62,5cm
- 40, M-L riippuen mallista
- 40-42
- 87kg / 75kg // 87kg / 60kg
Masentaa, ei masenna, masentaa, ei ma...
Vituttaa, ei vituta, vituttaa, ei vituta...
Voi ehkä arvata, että uuden vaa'an luotettava lukema ei ollut mikään miellyttävä.
Huoh. Ilmeisesti tuo vanha vaaka on ollut sitten jo alun alkaen rikki ja näyttänyt päin persettä, koska sen mukaanhan aloituspainoni oli 85kg, tasan. Ja sen jälkeen paino on vaihdellut 83-84,5kg:n välissä, eli pudotusta on tullut, mikäli vaakaan on luottamista.
Vaikka vaakaan en luottaisi, niin mittanauhaan luotan ja onhan mahaa kadonnut 6cm ja huomaan, että housut joita pääsääntöisesti käytän, eivät pysykkään enää ilman vyötä ja lisäksi mahdun nyt yksiin farkkuihin, joihin en ole mahtunut ainakaan vuoteen.
Siltikin aloin epäillä koko projektia, kun tänään astuin uudelle vaa'alle. Paino nimittäin oli enemmän kuin toukokuun aloituspaino! 85,7kg!!!
Okei. Ollaan realistisia. Saattaa olla, että vanha vaaka ei lähtenytkään alun alkaenkaan nollasta, vaan sen alapuolelta ja sain siksi aloituspainoksi 85kg. Sitten tiputin painoa n. 2kg ja that's it.
Nyt, kun hommasin uuden vaa'an niin todellisuudessa toukokuussa aloituspainoni olisikin siis ollut päälle 87kg. Positiivisesti ajateltuna näinhän se menisi, mutta tuntuu jotenkin tyhmältä ja turhalta aloittaa tavallaan alusta, kun olen nyt täysin samassa pisteessä, missä kuvittelin olevani jo melkein 2kk sitten. Se pistää vituttamaan ihan totaalisesti! Ja tosiaan pahintahan tässä on se, että olen tavallaan lihonut.
Asiaa vastaan tosiaan sotii mittaustulokset, joiden mukaan mahasta on lähtenyt oikeasti sitä ihraa ja huomaan sen itse ilman mittanauhaakin, että housut ei pysy jalassa.
Olen koko päivän pohdiskellut asiaa ja olen välistä saanut uutta puhtia jatkaa/aloittaa alusta, mutta sitten tulee taas hetki, että tekee mieli vain lopettaa ja antaa olla. Ihan sama.
Tuntuu, että koko blogikin pitäisi aloittaa alusta, sillä kaikki pudotetut kilot aloituspainoa myöten on täyttä paskaa!
En vaan oikeasti ole voinut lihoa, en tällä liikunnan määrällä ja näillä syömisillä, se olis jo... sairasta.
No. Jos nyt sitten aloitetaan puhtaalta pöydältä, tavallaan. En rupea muuttelemaan tavoitteita, yms., mutta jotainhan on pakko muuttaa, sillä ettei mahdolliset uudet lukiatkaan ole sitten ihan pihalla, että mitä on tapahtunut. Valitettavastihin joudun poistamaan nuo ruksit tuolta sivusta, mutta... Lisään tuonne Mitat-osioon punaisella mahdolliset edelliset painot, enhän tosiaan voi varmaksi sanoa, että mitä ne ovat olleet, mutta ei taida oikein olla vaihtoehtojakaan.
En vain yksinkertaisesti suostu myöntämään, että olisin lihonut, enkä varmaan olekkaan, sillä vanhaan vaakaan ei ole luottamista. Mutta nyt on onneksi uusi vaaka, oikein digitaalinen! Sillä motivaatiota ja uutta puhtia, perkele!
PS. Anteeksi ruma kielenkäyttöni. :c
Voi ehkä arvata, että uuden vaa'an luotettava lukema ei ollut mikään miellyttävä.
Huoh. Ilmeisesti tuo vanha vaaka on ollut sitten jo alun alkaen rikki ja näyttänyt päin persettä, koska sen mukaanhan aloituspainoni oli 85kg, tasan. Ja sen jälkeen paino on vaihdellut 83-84,5kg:n välissä, eli pudotusta on tullut, mikäli vaakaan on luottamista.
Vaikka vaakaan en luottaisi, niin mittanauhaan luotan ja onhan mahaa kadonnut 6cm ja huomaan, että housut joita pääsääntöisesti käytän, eivät pysykkään enää ilman vyötä ja lisäksi mahdun nyt yksiin farkkuihin, joihin en ole mahtunut ainakaan vuoteen.
Siltikin aloin epäillä koko projektia, kun tänään astuin uudelle vaa'alle. Paino nimittäin oli enemmän kuin toukokuun aloituspaino! 85,7kg!!!
Okei. Ollaan realistisia. Saattaa olla, että vanha vaaka ei lähtenytkään alun alkaenkaan nollasta, vaan sen alapuolelta ja sain siksi aloituspainoksi 85kg. Sitten tiputin painoa n. 2kg ja that's it.
Nyt, kun hommasin uuden vaa'an niin todellisuudessa toukokuussa aloituspainoni olisikin siis ollut päälle 87kg. Positiivisesti ajateltuna näinhän se menisi, mutta tuntuu jotenkin tyhmältä ja turhalta aloittaa tavallaan alusta, kun olen nyt täysin samassa pisteessä, missä kuvittelin olevani jo melkein 2kk sitten. Se pistää vituttamaan ihan totaalisesti! Ja tosiaan pahintahan tässä on se, että olen tavallaan lihonut.
Asiaa vastaan tosiaan sotii mittaustulokset, joiden mukaan mahasta on lähtenyt oikeasti sitä ihraa ja huomaan sen itse ilman mittanauhaakin, että housut ei pysy jalassa.
Olen koko päivän pohdiskellut asiaa ja olen välistä saanut uutta puhtia jatkaa/aloittaa alusta, mutta sitten tulee taas hetki, että tekee mieli vain lopettaa ja antaa olla. Ihan sama.
Tuntuu, että koko blogikin pitäisi aloittaa alusta, sillä kaikki pudotetut kilot aloituspainoa myöten on täyttä paskaa!
En vaan oikeasti ole voinut lihoa, en tällä liikunnan määrällä ja näillä syömisillä, se olis jo... sairasta.
No. Jos nyt sitten aloitetaan puhtaalta pöydältä, tavallaan. En rupea muuttelemaan tavoitteita, yms., mutta jotainhan on pakko muuttaa, sillä ettei mahdolliset uudet lukiatkaan ole sitten ihan pihalla, että mitä on tapahtunut. Valitettavastihin joudun poistamaan nuo ruksit tuolta sivusta, mutta... Lisään tuonne Mitat-osioon punaisella mahdolliset edelliset painot, enhän tosiaan voi varmaksi sanoa, että mitä ne ovat olleet, mutta ei taida oikein olla vaihtoehtojakaan.
En vain yksinkertaisesti suostu myöntämään, että olisin lihonut, enkä varmaan olekkaan, sillä vanhaan vaakaan ei ole luottamista. Mutta nyt on onneksi uusi vaaka, oikein digitaalinen! Sillä motivaatiota ja uutta puhtia, perkele!
PS. Anteeksi ruma kielenkäyttöni. :c
sunnuntai 8. heinäkuuta 2012
Haaste: Päivät 28 & 29
Päivä 28: Oletko kokenut vastoinkäymisiä elämäntapamuutoksesi aikana? Miten selvisit esteistä?
Aika on välillä tiukilla ja herkkuihin sorrun välillä edelleen liian helposti. Lisäksi ylipäänsä painon pudottaminen on vaikeaa.
Järjestelemällä aikatauluja, hallitsemalla himoni ja sitkeästi vain jatkan!
Päivä 29: Millainen mies/nainen on mielestäsi kaunis?
Tällä hetkellä minulla on itseasiassa unelmieni mies: kalju, tatuoitu ja hieman lihaksikas.
En kaipaa mitään bodaria, mutta semmoisen näköinen joka selkeästi myös huolehtii vartalostaan.
Aika on välillä tiukilla ja herkkuihin sorrun välillä edelleen liian helposti. Lisäksi ylipäänsä painon pudottaminen on vaikeaa.
Järjestelemällä aikatauluja, hallitsemalla himoni ja sitkeästi vain jatkan!
Tällä hetkellä minulla on itseasiassa unelmieni mies: kalju, tatuoitu ja hieman lihaksikas.
En kaipaa mitään bodaria, mutta semmoisen näköinen joka selkeästi myös huolehtii vartalostaan.
Hyvä fiilis
Nyt on hyvä fiilis, oon oikeesti yllättänyt monien muiden lisäksi myös itseni!
Ja tällä tarkoitan nimenomaan sitoutumista. Lykkäsin koko projektia käyttäen syynä ajanpuutetta, mutta loppujen lopuksi kaikki oli vaan kiinni siitä järjestelystä. Ei mua haittaa mennä töistä suoraa salille, jos vaan saan koiralle lenkittäjän/hoitajan, jottei liian pitkä aika tule. Ja tänään menin salilta suoraan tallille!
Mietin vähän totakin, että "nyt on aikaa käydä, kun mies on viikot muualla", mutta tuleehan sitä sittenkin käytyä, koska mikä pariskunta oikeasti nyhjää kahdestaan neljän seinän sisällä 24/7?!
Okei, ehkä otollisen hetki oli nyt sitten tuo kesäkuu, kun mies ja hevonen lähti, että pystyi alkuun keskittymään vain siihen salilla käymiseen tai oikeastaan sinne lähtemiseen. Ei ole kertaakaan tullut semmoinen fiilis, että pakko mennä, kun siitä maksankin. Salille on oikeasti kiva mennä!
Mies on kehunut mua todella paljon siitä, että oon jaksanut ottaa arkeeni toisen aikaa vievän harrastuksen, mutta muistutti tietysti siitä, että riittäähän hänellekkin sitten aikaa. Tottakai riittää. Meillä oli hyvin nytkin viikonloppuna aikaa vaikka salilla kävinkin (ja tietty tallilla).
Myös vanhemmat ovat ylpeitä, että jaksan oikeasti tehdä itselleni jotakin. :D
Huomenna menenkin kaupoille ostamaan uuden vaa'an. Ollaan me miehen kanssa melko kuihtuneita, kun mie painan 30kg ja hän 45kg. :D Ainiin. Perjantaina painoin aamulla 115kg, joten ei sovi unohtaa kuinka tehokkaasti olen pari päivää siis treenannut! :D
Jännä nähdä mitä se uusi vaaka sitten oikeasti näyttää, että meneekö kaikki punnitukset sitten ihan uusiksi, jos painankin nyt vaikka 85kg tai 80kg... en oikeasti luota noihin vanhoihinkaan tuloksiin ollenkaan vaikka se toukokuussa ja kesäkuussa näyttikin aina samaa lukemaa, kun kolmesti aina punnitsi, mutta katsotaan nyt...
Tänään kokeilin ensimmäistä kertaa elämässäni juoksumattoa... :D Hmm. Kun sitten lopetin 20min loppulämmittelyn jälkeen, niin olo oli kuin humalaisella. En meinannut kävellä suoraan ja kompastuin rappusissa. :D Pitää ehkä treenata sitä, sillä huomasin, että tuossa salin ilmassa on jotain semmoista, että vaikka hölkkäsin yhteensä 10min (5min kerralla), niin en hengästynyt eikä hengitystä ahdistanut. Ulkoilmassa lenkillä pystyn hädintuskin hölkkäämään minuuttia ahdistumatta vaikka tie olisikin suora ja tasainen. Ehkä ulkona ilmassa vaan on niin paljon pölyä, jne., että tuolla sisällä viileässä on helpompi hengittää oikein ja näin ollen en hengästy/ahdistu.
Mitähän vielä... ajatus katkesi. Tosiaan päivitän vielä tuon saliohjelman kuntoon, kun muistin nyt ottaa salilta nuo laput mukaan ja haasteetkin on vielä laittamatta. :)
Ja tällä tarkoitan nimenomaan sitoutumista. Lykkäsin koko projektia käyttäen syynä ajanpuutetta, mutta loppujen lopuksi kaikki oli vaan kiinni siitä järjestelystä. Ei mua haittaa mennä töistä suoraa salille, jos vaan saan koiralle lenkittäjän/hoitajan, jottei liian pitkä aika tule. Ja tänään menin salilta suoraan tallille!
Mietin vähän totakin, että "nyt on aikaa käydä, kun mies on viikot muualla", mutta tuleehan sitä sittenkin käytyä, koska mikä pariskunta oikeasti nyhjää kahdestaan neljän seinän sisällä 24/7?!
Okei, ehkä otollisen hetki oli nyt sitten tuo kesäkuu, kun mies ja hevonen lähti, että pystyi alkuun keskittymään vain siihen salilla käymiseen tai oikeastaan sinne lähtemiseen. Ei ole kertaakaan tullut semmoinen fiilis, että pakko mennä, kun siitä maksankin. Salille on oikeasti kiva mennä!
Mies on kehunut mua todella paljon siitä, että oon jaksanut ottaa arkeeni toisen aikaa vievän harrastuksen, mutta muistutti tietysti siitä, että riittäähän hänellekkin sitten aikaa. Tottakai riittää. Meillä oli hyvin nytkin viikonloppuna aikaa vaikka salilla kävinkin (ja tietty tallilla).
Myös vanhemmat ovat ylpeitä, että jaksan oikeasti tehdä itselleni jotakin. :D
Huomenna menenkin kaupoille ostamaan uuden vaa'an. Ollaan me miehen kanssa melko kuihtuneita, kun mie painan 30kg ja hän 45kg. :D Ainiin. Perjantaina painoin aamulla 115kg, joten ei sovi unohtaa kuinka tehokkaasti olen pari päivää siis treenannut! :D
Jännä nähdä mitä se uusi vaaka sitten oikeasti näyttää, että meneekö kaikki punnitukset sitten ihan uusiksi, jos painankin nyt vaikka 85kg tai 80kg... en oikeasti luota noihin vanhoihinkaan tuloksiin ollenkaan vaikka se toukokuussa ja kesäkuussa näyttikin aina samaa lukemaa, kun kolmesti aina punnitsi, mutta katsotaan nyt...
Tänään kokeilin ensimmäistä kertaa elämässäni juoksumattoa... :D Hmm. Kun sitten lopetin 20min loppulämmittelyn jälkeen, niin olo oli kuin humalaisella. En meinannut kävellä suoraan ja kompastuin rappusissa. :D Pitää ehkä treenata sitä, sillä huomasin, että tuossa salin ilmassa on jotain semmoista, että vaikka hölkkäsin yhteensä 10min (5min kerralla), niin en hengästynyt eikä hengitystä ahdistanut. Ulkoilmassa lenkillä pystyn hädintuskin hölkkäämään minuuttia ahdistumatta vaikka tie olisikin suora ja tasainen. Ehkä ulkona ilmassa vaan on niin paljon pölyä, jne., että tuolla sisällä viileässä on helpompi hengittää oikein ja näin ollen en hengästy/ahdistu.
Mitähän vielä... ajatus katkesi. Tosiaan päivitän vielä tuon saliohjelman kuntoon, kun muistin nyt ottaa salilta nuo laput mukaan ja haasteetkin on vielä laittamatta. :)
perjantai 6. heinäkuuta 2012
Viikko 28
Maanantai: kuntosali yläkroppa
Tiistai: vapaa
Keskiviikko: kuntosali jalat + vatsa
Torstai: CxWorx 30min
Perjantai: kuntosali yläkroppa
Lauantai: ratsastus? / vapaa
Sunnuntai: ratsastus? / lenkki
Ratsastukset tosiaan riippuu siitä, että miten sen konin jalat voi.
Tiistai: vapaa
Keskiviikko: kuntosali jalat + vatsa
Torstai: CxWorx 30min
Perjantai: kuntosali yläkroppa
Lauantai: ratsastus? / vapaa
Sunnuntai: ratsastus? / lenkki
Ratsastukset tosiaan riippuu siitä, että miten sen konin jalat voi.
Haaste: Päivät 25-27
Päivä 25: Miten aiot jatkaa eteenpäin sen jälkeen, kun olet saavuttanut tavoitteesi?
Aion jatkaa salilla käymistä ja edelleen syödä terveellisesti, jotta paino ei taas nouse samaan.
Päivä 26: Mikä motivoi sinua kaikkein eniten saavuttamaan tavoitteesi?
En oikeastaan tiedä, on niin monta pientä asiaa, jotka motivoivat ja auttavat jaksamaan eteenpäin.
Päivä 27: Miten selviydyt ympärillä olevista houkutuksista (esim. syntymäpäivistä, pikkujouluista)?
Oikeastaan melko hyvin, olen mm. ollut nyt 1,5kk ilman suurinta pahettani, juustonaksuja. Vaikka ovat töissä aivan törkeän hyvässä alessa!
Aion jatkaa salilla käymistä ja edelleen syödä terveellisesti, jotta paino ei taas nouse samaan.
Päivä 26: Mikä motivoi sinua kaikkein eniten saavuttamaan tavoitteesi?
En oikeastaan tiedä, on niin monta pientä asiaa, jotka motivoivat ja auttavat jaksamaan eteenpäin.
Oikeastaan melko hyvin, olen mm. ollut nyt 1,5kk ilman suurinta pahettani, juustonaksuja. Vaikka ovat töissä aivan törkeän hyvässä alessa!
Sitä sun tätä
Juu, kyllä se vaaka vaan on rikki... Tänään ajattelin, että testaampa, että miten se tänään näyttää. Normaalistihan punnitsen itseni vain sunnuntaisin, mutta nyt olen epävarma onko edellinen punnitus mennyt ihan oikein. Tosiaan vaaka näytti 90kg... tajuan itsekkin, että en ole lihonut parissa päivässä seitsemää kiloa. Kun astuin pois vaa'alta huomasin, että se ei edes palaudu nollaan vaan lähtee siitä noin 5kg:n kohdalta. Yritin 'säätää' vaakaa oikeaan kohtaan, mutta säätö-hommeli vain pyöri tyhjää, joten se siitä. Aika ostaa siis uusi vaaka ja nyt hommaan kyllä ihan digitaalisen! (psst. kissanikin painaa 15kg vaa'an mukaan! :D)
Nämä pari päivää on nyt mennyt aika mukavasti omalla painollaan. Olen urhoollisesti käynyt salilla tekemässä ohjelmia ja sitten tietenkin töissä. :) Tajusin juuri, että en ole ollenkaan julkistanut sali-ohjelmiani tänne! Olisikohan korkea aika. :D
Ratsastus-suunnitelmat meni hieman pieleen tältä viikolta, sillä hevonen onkin jostain syystä saanut molemmat takaset turpoamaan ja se ontuu ravissa ratsastaessa. Todennäköisesti (ja toivottavasti) tämä johtuu siitä, että vanha herra on kuukauden ollut jättilaitumella 24/7 ja nyt, kun tuli kotiin, ei todellakaan liiku niin paljoa, kun tarhaa yksin ja on yöt sisällä. Toivotaan, että liikunta auttaa ja ensi viikolla pääsisi jo ratsastamaan edes kevyesti käynnissä. Nyt en viitsi muuta kuin talutella varmuuden vuoksi.
Peruin huomiselta BodyPumpin ja salille menon, sillä tajusin kuinka sotkuista täällä kämpässä on ja haluan, että olisi miestä odottamassa puhdas koti ja ruoka, kun tulee taas viikonlopuksi. :)
Itsehän menen iltavuoroon, joten vain aamu aikaa, siksi siirrän huomisen salireissunkin viikonlopulle, kun en voi nyt sitten ratsastaakkaan...
Päivittelen vielä haasteen ja ensi viikon liikuntasuunnitelman! :)
Ja se saliohjelman, niin pitkältä kuin sen muistan!
Nämä pari päivää on nyt mennyt aika mukavasti omalla painollaan. Olen urhoollisesti käynyt salilla tekemässä ohjelmia ja sitten tietenkin töissä. :) Tajusin juuri, että en ole ollenkaan julkistanut sali-ohjelmiani tänne! Olisikohan korkea aika. :D
Ratsastus-suunnitelmat meni hieman pieleen tältä viikolta, sillä hevonen onkin jostain syystä saanut molemmat takaset turpoamaan ja se ontuu ravissa ratsastaessa. Todennäköisesti (ja toivottavasti) tämä johtuu siitä, että vanha herra on kuukauden ollut jättilaitumella 24/7 ja nyt, kun tuli kotiin, ei todellakaan liiku niin paljoa, kun tarhaa yksin ja on yöt sisällä. Toivotaan, että liikunta auttaa ja ensi viikolla pääsisi jo ratsastamaan edes kevyesti käynnissä. Nyt en viitsi muuta kuin talutella varmuuden vuoksi.
Peruin huomiselta BodyPumpin ja salille menon, sillä tajusin kuinka sotkuista täällä kämpässä on ja haluan, että olisi miestä odottamassa puhdas koti ja ruoka, kun tulee taas viikonlopuksi. :)
Itsehän menen iltavuoroon, joten vain aamu aikaa, siksi siirrän huomisen salireissunkin viikonlopulle, kun en voi nyt sitten ratsastaakkaan...
Päivittelen vielä haasteen ja ensi viikon liikuntasuunnitelman! :)
Ja se saliohjelman, niin pitkältä kuin sen muistan!
maanantai 2. heinäkuuta 2012
Let's Zumba!
Tänään siis vihdoin ensimmäistä kertaa Zumbassa. Jotenkin noi sunnuntai-illat aina venyny, että on tullu sitten yöllä peruttua aina zumba, mutta nytpä menin!
Mukavaahan tuokin oli ja hiki tuli! Liekö sitten kunto noussut, koska kertaakaan ei ollut semmoinen olo, että henki ei kulje ja nyt ei jaksa. Sh´Bamissa tosiaan varsinkin vikan puolen tunnin aikana oli pari kertaa semmonen olo ettei jaksa ja teki sarjat vähän puoliksi. Nyt pystyi vetämään täysillä!
Mä en vaan tajua, että miten ihmisellä voi kadota "tanssitaito" muutamassa vuodessa... Oon tosiaan harrastanut tanssia, ihan vain harrastusmielessä, eikä ole ollut ongelmia rytmitajun kanssa. Nyt sitten sekä Sh´Bamissa, että tuolla zumbassa oli oikeasti ongelmia sen kanssa, että sai jalat ja kädet toimimaan yhtäaikaa. Ikä alkaa painaa. :D
Jää nyt kirjoittelut niukemmalle, koska täytyy rientää jo "nukkumaan", oikeasti ajattelin vielä selailla läjän vanhoja Fit-lehtiä sekä muutaman muun aiheeseen liittyvän lehden, jotka ihana naapuri minulle tänään lahjoitti! <3
Kauniita unia kaikille! :)
Mukavaahan tuokin oli ja hiki tuli! Liekö sitten kunto noussut, koska kertaakaan ei ollut semmoinen olo, että henki ei kulje ja nyt ei jaksa. Sh´Bamissa tosiaan varsinkin vikan puolen tunnin aikana oli pari kertaa semmonen olo ettei jaksa ja teki sarjat vähän puoliksi. Nyt pystyi vetämään täysillä!
Mä en vaan tajua, että miten ihmisellä voi kadota "tanssitaito" muutamassa vuodessa... Oon tosiaan harrastanut tanssia, ihan vain harrastusmielessä, eikä ole ollut ongelmia rytmitajun kanssa. Nyt sitten sekä Sh´Bamissa, että tuolla zumbassa oli oikeasti ongelmia sen kanssa, että sai jalat ja kädet toimimaan yhtäaikaa. Ikä alkaa painaa. :D
Jää nyt kirjoittelut niukemmalle, koska täytyy rientää jo "nukkumaan", oikeasti ajattelin vielä selailla läjän vanhoja Fit-lehtiä sekä muutaman muun aiheeseen liittyvän lehden, jotka ihana naapuri minulle tänään lahjoitti! <3
Kauniita unia kaikille! :)
Haaste: Päivä 24
Päivä 24: Milloin huomasit ensimmäisen kerran, että uurastuksesi oli alkanut tuottaa tulosta?
Noin kaksi viikkoa sitten, kun huomasin etten hengästy enää meidän rapun rappusissa. (:
(Hissittömän talon kolmas kerros)
sunnuntai 1. heinäkuuta 2012
Vaaka rikki?!
Menin tänään aamulla normaalisti vaa'alle ja katsahdin lukemaa. Ensin hihkuin, että jes 80kg!! Sit rupesin tarkemmin katsomaan, että WTF?! Vaaka näyttikin 30kg... Olishan viikossa semmonen 3kg ollut jo aika liikaa. No, kokeilin uusiksi ja sitten vaaka näytti 85kg, en voinut uskoa, että olisin lihonut 1,5kg viikossa, joten kokeilin taas uusiksi, sitten näytti 84,5kg ja vielä neljännen kerran 84,5kg, eli kilon verran olen lihonut ja tiedän kyllä tasan, että mistä se johtuu... (jos vaaka oli kaksi viimosta kertaa oikeassa...)
Perjantaina tuli juotua hitusen monta siideriä liikaa ja sen lisäksi syötyä myös kebab. Ei oikeastaan ollut yöllä edes nälkä, mutta tiedän, että se syöminen ehkäisee mulla krapulaa, mikä nykyään iskee niin helposti, koska juon sen verran harvoin...
Jos jätetään masistelematta sen enempää, niin voin myös olla ylpeä itsestäni! Olen käynyt nyt neljänä päivänä putkeen salilla! Torstaina oli CxWorx ja pe-su olin salin puolella. Tosiaan lauantaina piti tehdä koko kropan ohjelma, mutta hevosen hakureissu aikaistui, enkä ehtinyt tekemään kuin jalat ja vatsan lauantaina. Mies lähtikin tänään kuitenkin takaisin toisaalle aikasemmin kuin yleensä, joten vietin salilla leppoisasti sen 2h vaikka yleensä sunnuntaisin siihen ei ole ollut mahdollisuutta, kun on halunnut viettää aikaa miehen kanssa.
Perjantai-iltana salilla oli mun lisäksi vain ehkä 5 ihmistä, eilen vähän enemmän, mutta silti hiljaista ja tänään oli taas hieman enemmän ihmisiä. Ihan kivaa sinänsä, että kun tuntee itsensä kuitenkin vielä ihan aloittelevaksi räpeltäjäksi, niin saa rauhassa tehdä ja jotenkin tuntuu, että siellä ne semmoiset hoikat itseään kiinteyttävät tytöt/naiset tuijottaa ilmeellä: "Pumppaa pumppaa läski!"
Useimmiten nämä kyseiset ihmiset ovat myös siellä vain juoruamassa ja siinä ohessa hieman polkevat kuntopyörää tai 'hölkkäävät' crosstrainereillä. Ihan sama mulle, jos haluaa maksaa juoruamisesta ja sitten voikin kertoa kaikille käyvänsä salilla. :D
Tänään salilla oli myös enemmän näitä 'minunlaisia' ihmisiä, eli tosi moni kulki PT:n ohjelaput kädessä ja hieman epävarman näköisenä ja lisäksi en ollut tänään selkeästi isokokoisin treenaaja.
En tiedä, ehkä tuolla on hieman semmonen oma juoruava porukkansa minkä takia varsinkin isommat aloittelijat tulevat mieluiten sellaisiin aikoihin, kun tietävät ettei siellä juuri ketään ole, jotta välttyvät katseilta.
Mua ei juuri haittaa, kun joku tuijottaa, koska itselle tulee ainakin mieleen, kun joku isompi treenaa, että hän ainakin tietää tilanteensa ja tekee asialle jotain. Lisäksi näyttäis vähän silti, että näillä "himo salittarilla" ei oikeesti ole hajuakaan miksi siellä salilla käydään ja miten ne laitteet toimii, koska en ole koskaan nähnyt ketään heistä missään muualla kuin lämmittelylaitteissa ja vietän siellä kuitenkin itse kerralla vähintään sen 1,5h.
Mutta. Huomista zumbaa odotellessa! :D
Perjantaina tuli juotua hitusen monta siideriä liikaa ja sen lisäksi syötyä myös kebab. Ei oikeastaan ollut yöllä edes nälkä, mutta tiedän, että se syöminen ehkäisee mulla krapulaa, mikä nykyään iskee niin helposti, koska juon sen verran harvoin...
Jos jätetään masistelematta sen enempää, niin voin myös olla ylpeä itsestäni! Olen käynyt nyt neljänä päivänä putkeen salilla! Torstaina oli CxWorx ja pe-su olin salin puolella. Tosiaan lauantaina piti tehdä koko kropan ohjelma, mutta hevosen hakureissu aikaistui, enkä ehtinyt tekemään kuin jalat ja vatsan lauantaina. Mies lähtikin tänään kuitenkin takaisin toisaalle aikasemmin kuin yleensä, joten vietin salilla leppoisasti sen 2h vaikka yleensä sunnuntaisin siihen ei ole ollut mahdollisuutta, kun on halunnut viettää aikaa miehen kanssa.
Perjantai-iltana salilla oli mun lisäksi vain ehkä 5 ihmistä, eilen vähän enemmän, mutta silti hiljaista ja tänään oli taas hieman enemmän ihmisiä. Ihan kivaa sinänsä, että kun tuntee itsensä kuitenkin vielä ihan aloittelevaksi räpeltäjäksi, niin saa rauhassa tehdä ja jotenkin tuntuu, että siellä ne semmoiset hoikat itseään kiinteyttävät tytöt/naiset tuijottaa ilmeellä: "Pumppaa pumppaa läski!"
Useimmiten nämä kyseiset ihmiset ovat myös siellä vain juoruamassa ja siinä ohessa hieman polkevat kuntopyörää tai 'hölkkäävät' crosstrainereillä. Ihan sama mulle, jos haluaa maksaa juoruamisesta ja sitten voikin kertoa kaikille käyvänsä salilla. :D
Tänään salilla oli myös enemmän näitä 'minunlaisia' ihmisiä, eli tosi moni kulki PT:n ohjelaput kädessä ja hieman epävarman näköisenä ja lisäksi en ollut tänään selkeästi isokokoisin treenaaja.
En tiedä, ehkä tuolla on hieman semmonen oma juoruava porukkansa minkä takia varsinkin isommat aloittelijat tulevat mieluiten sellaisiin aikoihin, kun tietävät ettei siellä juuri ketään ole, jotta välttyvät katseilta.
Mua ei juuri haittaa, kun joku tuijottaa, koska itselle tulee ainakin mieleen, kun joku isompi treenaa, että hän ainakin tietää tilanteensa ja tekee asialle jotain. Lisäksi näyttäis vähän silti, että näillä "himo salittarilla" ei oikeesti ole hajuakaan miksi siellä salilla käydään ja miten ne laitteet toimii, koska en ole koskaan nähnyt ketään heistä missään muualla kuin lämmittelylaitteissa ja vietän siellä kuitenkin itse kerralla vähintään sen 1,5h.
Mutta. Huomista zumbaa odotellessa! :D
Haaste: Päivät 21-23
Päivä 21: Mistä saat parhaita vinkkejä terveellisten elämäntapojen noudattamiseen?
Toisten blogeista, etsimällä netistä tietoa ja lueskelemalla aiheeseen liittyviä lehtiä.
Päivä 22: Kerro viisi parasta puolta itsestäsi!
1. sosiaalisuus
Päivä 23: Onko median luoma nais-/mieskuva osasyy siihen, miksi haluat pudottaa painoa?
En usko, tai ehkä osittain joo. Näyttäähän kaikkien katalogien vaatteet aina paremmilta niiden hoikkien mallien päällä kuin meikäläisen päällä...
Toisten blogeista, etsimällä netistä tietoa ja lueskelemalla aiheeseen liittyviä lehtiä.
1. sosiaalisuus
2. positiivisuus
3. tatuoinnit <3
4. takapuoli :D
5. motivoituneisuus
En usko, tai ehkä osittain joo. Näyttäähän kaikkien katalogien vaatteet aina paremmilta niiden hoikkien mallien päällä kuin meikäläisen päällä...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)