Iltavuoro sujui rauhallisissa merkeissä ja selviydyin töistä uloskin lähes työajan puitteissa. Olen siis vasta kolmatta viikkoa uudessa paikassa ja tämä ilta oli kolmas tai neljäs, jonka tein yksin. (: Ei hassummin siis, että olin pihalla 20 yli 9, kun työaika päättyy 15 yli.
Kotimatkalla kävin tankilla ja soittelin miehelle lähes toiselle puolen suomea... muru oli jo nukkumaan menossa, mutta ehdimpä toivotella hyvät yöt. <3
Kotona odotti iloinen yllätys. Olin laskenut, että mitä saan edellisen työpaikkani lopputiliä, irtisanoin itseni koeajan puitteissa ja toukokuuta oli ehtinyt kulua vasta pari päivää ja olin saanut jo työsähköpostiin ilmoituksen, että paljonko saan lomarahoja, no... olin kenties laskenut hieman pieleen sillä rahaa tulee yli puolet ENEMMÄN kuin luulin ja sekös vasta hymyilytti! Iski miltei himo nettishoppailuun, mutta tajusin, että jos tässä tämmöinen laihdutus-prokkis on meneillään, niin turhaa kai se on mitään vaatteita nyt ostella.. mutta kenkiä.. <3
Kun olin viimein kotiutunut, ruokin koiran ja raastelin porkkanat valmiiksi. Ulkoilutin koiran n. 3km lenkki ja suunnittelin omaa lenkkiä, mutta en löytänyt mistään lenkkikenkiäni, joten siirrän lenkin suosiolla huomiseksi, koska ruokakin piti vielä tehdä. Ruuaksi paistelin jauhelihaa, jonka sekaan laitoin chili-tonnikalaa<3. Lisukkeena oli porkkanaraastetta ja keitettyjä kananmunia. Muutoin olen tänään syönyt aamulla kaurasämpylän voilla, kinkulla ja kurkulla. Samanmoinen leipänen oli myös töissä eväänä. Battereita tuli juotua kaksi... tai oikeastaan toinen on tässä koko ajan nautinnassa. :b
Töissä meillä on tarjolla jotain ilmaisjakelu-suklaakeksejä ja tupakin jälkeen nappasin semmoisesta minipussista viimeisen ja, kun olin siitä haukannut, tajusin, että hetkonen... nythän piti olla totaali herkkulakko, jos en meinaa batterysta ja muutamasta siideristä luopua. Mutta onneksi se oli vain se yksi pieni keksi. :D
Tapaaminen kunto-ohjaajan kanssakin varmistui, eli ensi keskiviikkona sitten mennään suunnittelemaan sopivanlaista ohjelmaa meikäläiselle ja voin kertoa, että kyllä jännittää! Olen viimeksi ollut kuntosalilla yläasteella pakotettuna liikuntatunnilla! Harmittaa toisaalta mennä yksin, mutta ahdistusta hieman helpottaa se, että en kuitenkaan tavallaan ole yksin, vaan kunto-ohjaaja opastaa ja neuvoo minut alkuun. Ensi viikkoa siis odotellessa!
